Vammaisyrittäjät lähtevät takamatkalta

Suomen Vammaisyrittäjät ryVammaisyrittäjät tähtäävät takamatkalta tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin

Vammaisyrittäjät tarvitsevat heille sovitettuja palveluja ja tukia, jotta yrittäminen olisi tasa-arvoista ja takamatka tasoittuisi “terveisiin” yrittäjiin verrattuna koronapandemian aikana, mutta myös sen jälkeen, kirjoittavat Suomen Vammaisyrittäjien puheenjohtaja Juha Hentula sekä varapuheenjohtaja Maija Aatelo.

Kun koronapandemia iski Suomeen ja Suomi suljettiin, yritys- ja elinkeinotoiminnan kannalta se oli täydellinen lamaannus.

Kela epäsi vaikeavammaisten niin laitos- kuin avokuntoutuksia. Kuljetusalan yrittäjät joutuivat seisottamaan kalustoaan, kun ihmiset sulkeutuivat koteihinsa. Kivijalkakauppaa pitävät sekä kulttuurialojen vammaisyrittäjät huomasivat asiakkaiden kadon, aivan kuten terveet kollegansa.

Toisaalta jotkut toimialat ovat kasvaneet pandemian vuoksi: IT-alalla webinaarien järjestämisen neuvonta- ja tukipalvelut tai antennien ja modeemien kysyntä ja asennuspalvelut, tai vaikkapa kotitalousvähennykseen oikeuttavat korjaukset ovat tänä keväänä olleet tuottoisia markkinoita.

Pandemiasta kärsineissä yrittäjissä on myös vammaisyrittäjiä. He yrittävät palvelujentuottajina pitää yrityksensä elinvoimaisena ja taata toimeentulonsa, vaikka toisaalta useat kuuluvat riskiryhmään ja pelkäävät oman terveytensä puolesta.

Vammaisen yrittäjyys on haastavaa

Vammaiset yrittäjät ovat kärsineet terveiden tavoin aloilla, joissa kysyntä on romahtanut – ja vastaavasti voineet hyvin samoilla aloilla kuin muutkin yrittäjät ovat menestyneet. Pandemia ei siis ole kohdellut vammaisyrittäjiä mitenkään erityisellä tavalla.

Kuitenkin on niin, että vaikeavammaisen elämä ja myös yrittäjyys on aina paljon haastavampaa kuin terveiden, joten mikä tahansa lisärasite on vammaisille moninkertainen. Kun voimavaroja on vammaisena usein käytettävissä vähemmän, vie ylimääräisten asioiden hoitaminen niistä suhteessa isomman osan. Silloin resursseja jää käytettäväksi vähemmän varsinaiseen yrittämiseen verrattuna terveisiin yrittäjiin.Vammaisyrittäjien erityistarpeet pitää ottaa huomioon.

Verkostojen merkitys pandemian aikana on suuri ja vain kasvaa tulevaisuudessa. Suomen Vammaisyrittäjät ry eli tuttavallisemmin VamY on vammaisten yrittäjien oma verkosto. Jokainen vammainen on omanlaisensa, yksilöllisesti vammainen ja tarvitsee juuri omaan tilanteeseensa sovitettuja palveluja. Silti kaikilla vammaisyrittäjillä on saman tyyppisiä ongelmia ja haasteita vammaisuutensa ja siitä johtuvien rajoitteiden kompensoimisessa.

VamY:n verkoston kautta vammaisetyrittäjät voivat saada eri tavoin toisiltaan tukea, ideoita ja neuvoja vammaisuudesta johtuvien esteiden poistamiseen tai edes niistä johtuvien haittojen vähentämiseen.

Vammaisyrittäjä tarvitsee avustajaa

Vammaisillayrittäjillä on hyvin usein ongelmia saada henkilökohtaista apua yritystoimintaansa. Avustajan pitäisi kuitenkin voida avustaa yrittäjää yrityksen toiminnassa kuten nostamisessa, viittomisessa ja lukemisessa aivan kuten avustaja arjessa nostaa pyörätuolin käyttäjän ostokset, tulkkaa kuulovammaista virastossa tai lukee vammaisneuvoston pöytäkirjaa näkövammaiselle.

Vammaisen yrittäjän pitäisi myös saada käyttää vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja työmatkoihinsa asiakkaan luo yhtä lailla kuin esimerkiksi vaikeasti liikuntavammainen työntekijä voi käyttää niitä matkoihin työpaikalleen.

Vammaisella pitää olla mahdollisuus ja oikeus parantaa elintasoaan kuten jokaisella meistä. Työkyvyttömyyseläkkeen ostovoima laskee käytetyn indeksin vuoksi vuosittain suhteessa palkansaajien ostovoimaan. Se on nykyään keskimäärin vain noin 40%, vanhuuseläke puolestaan edelleen noin 60% palkkatuloista. Pienikin lisä eläkkeeseen on monelle vammaiselle merkittävä elintasonparannus, minkä pitää olla mahdollista sekä yrittäjänä että osa-aikaisena työntekijänä. Toki on myös vammaisia, jotka tekevät kokopäiväistä työtä, yhtenä esimerkkinä näkövammaiset fysioterapia-alan yrittäjät.

Elinkeinopalvelujen pitää olla saavutettavia myös vammaisille henkilöille. Vammaisten henkilöiden työllistyminen niin työntekijöinä kuin yrittäjänä on keskimääräistä vähäisempää. Vammaiset haluavat olla osa suomalaista yhteiskuntaa sen tuottavina jäseninä. Tämän toteutuminen edellyttää niin yhteiskunnan tukitoimia kuin asenteiden muuttumista.

Vammaisyrittäjät tarvitsevat heille sovitettuja palveluja ja tukia, jotta heidän yrittämisensä olisi tasa-arvoista ja takamatka tasoittuisi “terveisiin” yrittäjiin verrattuna, koronapandemian aikana, sen takia, mutta myös sen jälkeen.

Talouskriisi – Ratkaisuja talouskriisiin 

#vammaiset #yrittäjät #vammaisyrittäjät

Esko Valkeala
Vammaisyrittäjät lähtevät takamatkalta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun